Etätyö voi lisätä alkoholinkäyttöä huomaamatta

Useilla työpaikoilla etätyöskentely jää varmasti suuremmaksi osaksi normaalia työarkea kuin mitä se on ollut ennen koronaa.

Etätyö mahdollistaa jouston työntekijöiden arkeen, mutta se voi myös pitää pidempään piilossa ongelmia, kuten alkoholin liiallista käyttöä. Toimistolle paluu voi joidenkin osalta tarkoittaa pitkään oman kodin rauhassa jatkuneen tissuttelun katkaisemista.

Näennäisen rentoa alkoholinkäyttöä ei välttämättä pystykään haluamallaan tavalla lopettamaan, kun aamuisin pitää lähteä toimistolle tai asiakkaan luo. Juomisen vähentäminen ei aina onnistu ilman tukea ja silloin on tärkeää, että työnantajan puolelta tarjotaan apua matalalla kynnyksellä.

Arki mennyt uusiksi koronan aikana

Useimmiten alkoholista tulee ongelma hiljalleen. Kukaan ei päätä, että haluaa alkaa juomaan niin paljon, että alkoholinkäytöstä seuraa selkeää haittaa. Liiallisen alkoholinkäytön aiheuttamiin ongelmiin havahdutaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun haitatkin ovat jo vakavia.

Silti yli puoli miljoonaa suomalaista juo niin runsaasti, että riskirajat ylittyvät. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vähintään joka kymmenes aikuinen juo niin paljon, että fyysisten ja psyykkisten haittojen ilmaantuminen on todennäköistä. Ongelma on läsnä jokaisella työpaikalla.

Suomessa tehty tutkimus osoitti, että korona-aikana joka neljäs suomalainen on lisännyt alkoholinkäyttöään. Tästä neljänneksestä yli puolet joi liikaa jo ennen koronaa, joten ongelmat ovat heidän osaltaan vielä pidemmältä ajalta kasautuneita.

Huolestuttavaa on myös se, että tutkimuksen mukaan nimenomaan nuoret työntekijät lisäsivät juomista muita enemmän. Lisäksi juominen on tapahtunut ihmisten omissa kodeissa, joissa sosiaalista kontrollia ei samalla tavalla ole.

Työpaikalla on tärkeä osata ottaa ongelma puheeksi

Kaikkein hienointa on, jos juomisestaan huolestunut osaa itse hakeutua esimerkiksi työterveyteen ja pyytää apua. Näin ei kuitenkaan usein ole, joten esimiehen on tärkeää osata ottaa tilanne rakentavasti puheeksi. Huolen ilmaisu alaisen tai työkaverin tilanteesta ei koskaan ole väärin.

”Miten sulla menee?” on erittäin hyvä tapa antaa ihmiselle mahdollisuus kertoa omia kuulumisiaan. On tärkeää osata kuunnella ja erityisesti esimiesten osalta tietää, miten asiaa viedään eteenpäin, jos työntekijä tarvitsee tukea tai apua. Kun alkoholinkäyttö otetaan puheeksi, tarkoituksena ei ole syyllistää ketään vaan havahduttaa käsittelemään asiaa.

Usein voi huomata, jos työkaverin vireystila, jaksaminen, keskittyminen tai esimerkiksi maanantaipoissaolot ovat jatkuvia. Joskus työkaveri voi myös selvästi näyttää ja tuoksua siltä, että alkoholia on juotu enemmänkin.

On kaikkien etu, ettei näitä tilanteita jätetä huomiotta ja vain toivota parasta, sillä silloin menetetään mahdollisuus tukea ja auttaa työntekijää. Alkoholiongelma vaikuttaa työyhteisöön ja sen hyvinvointiin laajemminkin, se ei ole vain yksilön oma asia.

Kukaan ei tahallaan hanki itselleen ongelmaa alkoholin kanssa. Jos ongelmia kuitenkin tulee, on tärkeää, että työntekijä itse sekä varsinkin esimiehet työpaikalla osaavat ja uskaltavat nostaa asian esiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin päästään käsiksi, sitä paremmin niitä pystytään myös ratkaisemaan.

Pohjoisklinikka yhteistyökumppaniksi

Pohjoisklinikka on yksityinen päihdehoitoklinikka, joka on erikoistunut alkoholiin ja muihin päihteisiin liittyvien ongelmien tunnistamiseen ja hoitoon. Pohjoisklinikan digipalvelut ovat saatavilla koko Suomeen.

Palvelemme yrityksiä, muita työnantajia ja yksityisasiakkaita. Erityisosaamisellamme voi täydentää työterveyshuollon tarjoamia palveluja. Yritykset voivat ostaa palveluja meiltä myös suoraan.

Tutustu palveluihin ja ota yhteyttä

Hoitopalvelut Työelämäpalvelut Neuvontavastaanotot esihenkilötyötä tekeville Ota yhteyttä myyntiimme

Katso myös

Näin otat työntekijän alkoholiongelman puheeksi – vinkit esihenkilölle Näin laadit työpaikan päihdeohjelman

Lähteet

Kauppinen, T., Mattila-Holappa, P., Perkiö-Mäkelä, M., Saalo, A., Toikkanen, J., Tuomivaara, S., Uuksulainen, S., Viluksela, M., Virtanen, S. (2013): Työ ja terveys Suomessa 2012 – Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos, Helsinki.

Oksanen, A., Savolainen, I., Savela, N., and Oksa, R. (2020). Psychological Stressors Predicting Increased Drinking During the COVID-19 Crisis: A Longitudinal National Survey Study of Workers in Finland. Tampere University.