Back to top

Pohjoisklinikan palvelut hoitoonohjauksessa

Päihdehoidon tarpeessa aloitteen hoitoonohjaukseen tekee useimmiten esimies, lähiesimies tai työterveyshuolto. Käytännössä työntekijä ohjataan päihdehoitoon yhteistyössä työntekijän työterveyshuollon, työterveyshoitajan, henkilöstöhallinnon ja päihdeyhdyshenkilön kanssa. Monilla työpaikoilla on päihdeohjelma tai hoitoonohjausmalli, jonka mukaisesti toimitaan. Hoito kesto mitataan kuukausissa.

Työntekijän hoitoonohjaus voi edetä esimerkiksi seuraavasti: 

1. Hoidon tarpeen arviointi

Työterveyshuolto arvioi työntekijän työkyvyn ja päihdehoidon tarpeen joko omasta tai esimiehen aloitteesta. Hoitoonohjausmenettely käynnistetään, kun päihdehoito todetaan tarpeelliseksi.

Työntekijän kieltäytyminen hoitoonohjauksesta voi olla peruste työsuhdeseuraamuksille.

2. Hoitoonohjauspalaveri

Hoitoonohjauspalaveriin voivat osallistua työntekijä, esimies, työterveyshoitaja, työterveyslääkäri ja luottamusmies. Mukana voivat olla myös työsuojeluvaltuutettu ja mahdollinen päihdeyhdyshenkilö.

Palaverissa tulevaa hoitoa suunnitellaan ja laaditaan kirjallinen hoitoonohjaussopimus sekä tarvittaessa kuntoutussuunnitelma.

3. Hoito Pohjoisklinikalla

Hoidossa pyritään suosimaan polikliinisia avohoitopalveluja työssäkäynnin ohella. Päihdeongelman vakavuus voi vaatia myös vieroitushoitoa tai muuta laitoshoitoa.

Pohjoisklinikan hoito koostuu tapaamisista päihdelääkärin ja -hoitajan kanssa. Vastaanotolle pääsee myös videoyhteyden välityksellä omalta kotisohvalta. Etävastaanottoa varten tarvitaan tietokone, tabletti tai älypuhelin, jossa on hyvä internet-yhteys, web-kamera ja mikrofoni. Kun aika on varattu, ammattilainen lähettää sähköpostilla linkin videoyhteyden avaamiseen.

4. Hoito ja talous

Useimmiten päihdehoito tapahtuu työajan ulkopuolella. Joidenkin alojen työehtosopimukset voivat sisältää tästä poikkeavia sopimuksia. Jotkin työnantajat ovat oma-aloitteisesti suostuneet työntekijöille edullisempiin järjestelyihin. Hoitoonohjauksen toteuttajien kannattaa perehtyä etukäteen omaa työpaikkaa koskeviin sopimuksiin ja käytäntöihin.

5. Seuranta ja mahdollinen jatkohoito

Päihderiippuvuudesta toipuminen on pitkä prosessi. Akuutin hoidon jälkeinen seuranta on tärkeää. Siitä vastaavat hoitoonohjaussopimuksen ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti yleensä sekä esimies että työterveyshuolto.

Työelämästä ja alkoholin haitoista

Päihdehaitat hallintaan -suositus painottaa hoitoonohjauksessa työntekijän omaehtoista haittojen tunnistamista ja hoitoon hakeutumista. Suositusten mukaan työpaikalla ja työterveyshuollolla tulisi olla valmius antaa tietoa käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista, toimeentuloturvan hakemisesta ja muista kustannusten korvauksesta.

Hoitoonohjauksen tulisi tähdätä toipumiseen ja työsuhteen jatkumiseen ja siitä tulisi tehdä kirjallinen sopimus. Kyselyn vastausten perusteella hoitoonohjaussopimus on jo useimmilla työpaikoilla käytössä. Näin arvioivat erityisesti henkilöstöhallinnon ja työsuojelun edustajat.

Alkoholin riskikäyttöön liittyy usein myös muita terveyteen liittyviä ongelmia. Työpaikoilla huomioidaan usein, että työn uudet muodot, kuten etätyö, erilaiset päihdekulttuurit ja naisten juomatapojen muutos, luovat uusia tarpeita alkoholihaittoja ennaltaehkäisevään työhön, haittojen käsittelyyn ja hoitoonohjaukseen.

Tutustu tarkemmin A-klinikkasäätiön tutkimukseen aiheesta.

Tutustu myös