Tervetuloa Pohjoisklinikalle
Pohjoisklinikalta saat apua alkoholiin ja muihin päihteisiin liittyvissä huolissa ja ongelmissa. Olemme täällä sinua varten.
Päivi alkoi lipitellä viiniä päiviensä ratoksi: ”Join yksinäisyyteen – nyt tiedän, ettei alkoholi toimi lääkkeenä”
Kun Päivi oli jäänyt pois työelämästä, hänet valtasi tarpeettomuuden tunne. Helpotus tuntui löytyvän tissuttelusta, kunnes hän oivalsi hakea apua.
Helsinkiläinen Päivi teki uransa paineisessa ja hektisessä työssä. Varsinkin sen jälkeen, kun hän oli sairastunut syöpään, työelämän tahti alkoi tuntua ajoittain uuvuttavalta. Päivi toipui syövästä, mutta pelko sairauden uusiutumisesta ei jättänyt häntä heti rauhaan.
Pikkuhiljaa Päivi alkoi haaveilla eläkepäivistä, vapaudesta. Hän odotti sitä, että saisi nukkua aamuisin pitkään ja viettää entistä enemmän vapaa-aikaa puolison kanssa.
Päivi on ollut miehensä kanssa naimisissa vuosikymmeniä, ja he ovat tottuneet tekemään kaiken yhdessä. Pariskunnalla on paljon ystäviä, ja viinin nautiskelu on kuulunut heidän sosiaalisiin kohtaamisiinsa.
”Olemme käyneet usein ulkona syömässä, veneilleet ja matkustelleet paljon. Niihin kaikkiin on liittynyt alkoholi. Ystävien kanssa kahvittelut muuttuivat vuosien mittaan viinilasillisiksi. Samalla kun viinistä on tullut osa ruokakulttuuria, siitä on tullut osa elämäntapaamme”, Päivi kertoo.
Minun oli otettava härkää sarvista.
Kun Päivi pääsi eläkkeelle muutama vuosi sitten, hänen odotuksensa eivät täyttyneet. Puoliso oli edelleen työelämässä ja teki pitkää päivää. Heidän läheisiään kuoli, mikä tuotti Päiville surua. Eläkeläinen selaili tietokonetta ja kierteli kaupoissa, mutta päivien tyhjyys tuntui lamauttavalta.
Mietityttääkö alkoholinkäyttö? Varaa ensikäynti
”Tunsin itseni niin mitättömäksi, ja tarpeettomuuden tunne valtasi minut. Kukaan ei enää kaivannut minua eikä kysynyt minulta neuvoa. Koin, ettei minusta ole mihinkään. Olin yksinäinen ja masentunut.”
Päivi alkoi tissutella viiniä, kun hänen miehensä oli vielä töissä. Joskus puoliso huomasi, että Päivi oli juonut viiniä ja ihmetteli, oliko tämä huppelissa. Mies kehotti Päiviä lopettamaan ”pelleilyn”.
”Aloin sitten lipitellä viiniä salaa. Piilottelin viinipulloja kaappiini. Tunsin, että sain viinistä virtaa.”
Syksyllä Päivi sairastui koronaan ja oli niin väsynyt, ettei juuri jaksanut nousta sängystä ylös. Päivi päätti kuitenkin ottaa lasillisen rommia, sitten toisen.
En ollutkaan toivoton tapaus, vaikka minusta oli tuntunut siltä.
”Menin aivan sekaisin ja päässäni pyöri, minulta oli lähteä taju. Mieheni pelästyi ja totesi, että nyt lipittely loppuu. Hän ja lapseni kannustivat minua hakeutumaan hoitoon.”
Seuraavana päivänä Päivi meni nettiin, löysi Pohjoisklinikan verkkosivut ja alkoi lueskella sieltä artikkeleita. Hän päätti rohjeta soittaa Pohjoisklinikalle.
”Mietin, olenko ihan oikeasti soittamassa päihdeklinikalle. Hävetti tosi paljon. Ajattelin kuitenkin, millaista kärsimystä olen aiheuttanut perheelleni. Minun oli otettava härkää sarvista.”
Päivi pääsi heti samalla viikolla päihdehoitajan etävastaanotolle. Hän koki, että vakavista asioista on helpompi keskustella omalta kotisohvalta käsin.
”Eniten minua lohdutti se, kun hoitaja sanoi, että tilanteestani on hyvä mennä eteenpäin. Olin huojentunut: en ollutkaan toivoton tapaus, vaikka minusta oli tuntunut siltä.”
Päivi aloitti verkkoterapian, jonka viikoittaiset harjoitukset ovat auttaneet häntä muutoksessa. Hän on saanut harjoituksistaan palautetta päihdehoitajalta sekä verkon kautta että etävastaanotoilla.
”Tehtävät ovat olleet äärettömän hyviä. Ensin ne aiheuttivat päänvaivaa, mutta kun olen todella miettinyt asioita niiden kautta, olen saanut monia oivalluksia.”
Tehtävät ovat motivoineet Päiviä, ja hoitaja on kannustanut häntä ystävällisesti – tuomitsematta.
”Olen ymmärtänyt, että lasillinen viiniä ei rentouta. Päinvastoin. Nyt tiedän, että alkoholi ei ole surujuoma eikä se toimi lääkkeenä.”
Kenenkään ei pitäisi tuntea häpeää siitä, että lähtee hakemaan apua.
Verkkoterapian myötä Päivi kokee, että hän on jälleen oma itsensä. Itseluottamus on palautunut.
”Vaikka olen jäänyt kotiin, ei se minua miksikään ole muuttanut. Kun olin epävarma itsestäni, hain koko ajan hyväksyntää muilta. Olen opetellut antamaan armoa itselleni ja elämään tässä päivässä.”
Mietityttääkö alkoholinkäyttö? Varaa ensikäynti
Pariin kuukauteen Päivi ei ole juonut pisaraakaan viiniä. Hänen olonsa on energinen.
”Käyn kuntosalilla, hoidan lastenlapsiani, teen ruokaa ja sisustan. Ruoanlaitto oli jäänyt vähiin vuosien ajaksi. Nyt mietin jo aamulla, mitä leipoisin tänään.”
Päivillä ja hänen miehellään on kolme lasta ja useita lastenlapsia. Perhe on huomannut Päivissä muutoksen hyvään suuntaan.
”Olen helpottunut. Minun ei tarvitse enää valehdella perheelleni. Olen onnellinen siitä, että sain otettua itse yhteyttä Pohjoisklinikkaan.”
Nykyisin Päivi on motivoitunut hoitamaan itsensä kuntoon ja voittamaan perheensä luottamuksen takaisin. Kun elämä on normalisoitunut, sen jälkeen on hyvä lähteä matkalle pian eläkkeelle jäävän puolison kanssa.
”Kenenkään ei pitäisi tuntea häpeää siitä, että lähtee hakemaan apua”, Päivi toteaa.
Hän suosittelee Pohjoisklinikkaa jokaiselle alkoholinkäyttöään miettivälle: ”Kannattaa hakeutua apuun ajoissa, ennen kuin riippuvuus ehtii kehittyä vakavaksi.”
Päivin nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi. Natiiviartikkeli on julkaistu alun perin HS.fi:ssä.
Varaa aika ensikäynnille
Uutena asiakkaana voit aloittaa varaamalla maksuttoman 20 minuutin ensikäynnin päihdehoitajalle. Etävastaanotolle pääset mistä tahansa päin Suomea.
Tutustu Pohjoisklinikan palveluihin
Vastaanotot Verkkoterapia Hinnasto
Lue lisää
Päihdelääkäri: ”Ei pidä hakea apua vasta sitten, kun on jo menettänyt kaiken” Testaa, juotko liikaa – 10 kysymystä alkoholinkäytöstä